1,5 astetta parempi arkí - miksi päästöjen vahentäminen tekee meidat onnellisiksi
Leo Stranius
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi globaalit päästöt on puolittava viidessä vuodessa, sillä kuusi yhdeksästä kriittisestä planetaarisesta rajasta on jo ylitetty, ja kiertotaloudessa on Suomessa vain 5 prosentin osuus luonnonvaroista. Kestävyydessä on neljä harhaluuloa: vastuullisuushaaveilu, vastuunpakoilu, poukkoilu ja olennaisuuksien tunnistamatta jättäminen. Viherpesun välttämiseksi tulee välttää vihreitä värejä ja epämääräisiä lupauksia, keskittyä pitkäjänteiseen toimintaan ja yhdistää päästövähennykset merkityksellisyyteen, terveyteen sekä taloudelliseen säästöön. Päästöjen kompensaatio vaatii luotettavia malleja, mutta pääasiallinen fokus on 90–95 prosentin vähennyksissä ja hiilidioksidin poistamisessa ilmakehästä.
"Kestävä arki tuo hyvinvointia, merkityksellisyyttä, ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa ja jopa rahaa – kaikkea sitä, mitä normaalisti tavoitellaan tuhoamalla planeettaa."
Summary
- Kestävän arjen nähdään tuovan hyvinvointia ja merkityksellisyyttä, ei kurjuutta tai luopumista. - Päästöt on puolittettava seuraavan viiden vuoden aikana ilmastokriisin vuoksi, muuten raja 1,5 asteeseen menetetään. - Kuusi yhdeksästä planeetan kriittisestä rajoista on jo ylitetty; huomio on oltava myös luonnon monimuotoisuudessa ja maankäytössä. - Kiertotalous kattaa vain noin 7 % maailman luonnonvaroista, Suomessa noin 5 %, vaikka tarve on paljon suurempi. - Viisi vinkkiä viherpesun välttämiseen: vältä vihreitä väittämiä, älä vesitä tavoitteita, älä piilota ongelmia, tunnista olennaiset kestävyyden kohteet ja ota vastuu viestinnässä.
Article
Kestävä arki ei ole kurjuutta vaan onnellisuutta, väittää ympäristöasiantuntija
Leo Straniuksen puhui Impact Helsingissä kestävän elämäntavan eduista
Kun puhumme ilmastonmuutoksesta ja ympäristökriisistä, keskustelu kääntyy usein uhkakuviin, luopumiseen ja rajoituksiin. Mutta mitä jos ekologinen elämä toisikin mukanaan enemmän onnellisuutta, merkityksellisyyttä ja jopa taloudellisia säästöjä?
Tätä ajatusta puolusti ympäristöasiantuntija Leo Stranius esitelmässään "1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi" Impact Helsinki -tapahtumassa huhtikuussa 2025.
"Mun väite ja hypoteesi on se, että usein me ajatellaan ekologista arkea yksilötasolla kurjuutena, luopumisena ja hankaluutena. Pitää ripotella tuhkaa päälle ja muuttaa maakuoppaan – tai vähintäänkin elää ruukussa koko loppuelämä. Mä väitän, että itse asiassa kestävä arki tuo kaikkea sitä hyvää: hyvinvointia, merkityksellisyyttä, ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa, jopa rahaa," Stranius muistutti.
Kolme kriittistä numeroa, jotka jokaisen tulisi muistaa
Stranius nosti esitelmässään esiin kolme avainlukua, jotka auttavat ymmärtämään tilanteemme vakavuuden:
Ensinnäkin, numero viisi: "Meidän pitää seuraavan viiden vuoden aikana pystyä globaalisti päästöt puolittamaan, sillä muuten menetämme mahdollisuuden pysyä puolentoista asteen tavoitteessa," Stranius painotti.
Toiseksi, numero kuusi: yhdeksästä planetaarisesta rajasta ihmiskunta on jo ylittänyt kuusi. Kestävyydessä ei saisi tuijottaa vain ilmastoon, vaan huomioida myös luonnon monimuotoisuus, maankäyttö ja muut ympäristön kannalta kriittiset tekijät.
Kolmanneksi, numero seitsemän: vain noin 7 prosenttia maailman luonnonvaroista kiertää takaisin käyttöön, Suomessa vieläkin vähemmän, noin 5 prosenttia. Kiertotaloudessa on siis valtava potentiaali.
Neljä harhaluuloa, jotka estävät meitä toimimasta
Stranius tunnisti neljä tyypillistä "ajatusvirhettä", jotka jarruttavat kestävyyden toteutumista:
"Vastuullisuushaaveilussa" yritykset puhuvat kauniisti kestävyydestä, mutta konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet puuttuvat.
"Vastuunpakoilussa" syytellään toisia – yksilöt syyttävät yrityksiä, yritykset kuluttajia, kaikki poliitikkoja tai vaikkapa Kiinaa – mutta kukaan ei ota vastuuta.
"Poukkoilussa" hypätään trendistä toiseen ilman pitkäjänteistä strategiaa.
Neljäs harhaluulo on "suhteellisuudentajun menetys" – keskitytään pieniin, merkityksettömiin tekoihin, kun pitäisi puuttua olennaisiin kysymyksiin.
Viherpesu vie uskottavuuden kestävyystyöltä
Stranius neuvoi viherpesun välttämiseksi viittä asiaa: epämääräisten viherväitteiden välttämistä, tavoitteiden vesittämisen lopettamista, viherpiilottelun lopettamista, olennaisten asioiden tunnistamista sekä vastuun ottamista viestinnässä.
"Onnistumisen kannalta tärkeintä ei ole satunnaiset teot, vaan se, mitä teemme säännöllisesti ja pitkäjänteisesti ajan kuluessa," Stranius muistutti.
Miksi vähemmän päästöjä tuo enemmän onnellisuutta?
Esitelmänsä ydinsanomassa Stranius korosti, että päästöjen vähentäminen voi parantaa elämänlaatua monin tavoin:
"Kun päästöt vähenevät arjessamme ja teemme oikeita valintoja, aikaa vapautuu enemmän, terveytemme paranee ja rahaa säästyy turhien kulutusten sijaan," Stranius sanoi.
Kestävä arki voi tuoda merkityksellisyyden tunnetta, kun elää arvojensa mukaisesti. Se voi myös vapauttaa aikaa, kun ei tarvitse keskittyä tarpeettomien tavaroiden hankkimiseen. Lisäksi kestävät valinnat, kuten pyöräily autoilun sijaan, voivat parantaa terveyttä ja säästää rahaa.
Oppiminen epäonnistumisten kautta
Stranius rohkaisi kuulijoita yrittämään, vaikka täydellinen onnistuminen ei olekaan mahdollista: "Ainoat, jotka eivät koskaan epäonnistu, ovat ne, jotka eivät edes yritä – epäonnistuminen on osa oppimista ja onnistumista."
Kysymyksissä nousi esiin myös päästökompensaatioiden rooli. Stranius painotti, että ensisijaisesti tulisi vähentää päästöjä 90-95 prosenttia, mutta lisäksi tarvitsemme keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Kompensaatioiden tulisi perustua luotettaviin malleihin.
Kiertotalouden mahdollisuuksista kysyttäessä Stranius muistutti, että suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät rakennuksista, liikkumisesta ja ruoasta. Näillä aloilla kiertotalouden kehittämisessä on valtavasti potentiaalia Suomessakin.
"Ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuus ovat kysymyksiä, joista emme pääse eroon tuhansiin vuosiin – ne ovat väkisin meidän keskuudessamme," Stranius muistutti. Mutta viestinsä ytimessä hän painotti, että kestävä elämäntapa ei ole kurjuutta vaan päinvastoin – se voi tehdä meistä onnellisempia, terveempiä ja jopa vauraampia.
Part of Impact Helsinki