Monimuotoisuus on strategia

About this event

Monimuotoisuus strategisena voimavarana – asiantuntijat avasivat näkökulmia

Monimuotoisuuden merkitys niin työelämässä, yhteiskunnassa kuin kulttuurissa nousi voimakkaasti esiin kevään strategiafoorumissa. "Monimuotoisuus on strategia" -tapahtuma kokosi yhteen asiantuntijoita eri aloilta jakamaan näkemyksiään siitä, miksi ihmisten erilaisuus on pikemminkin voimavara kuin haaste.

Normaalius on vain kapea ikkuna todellisuuteen

Henri Hyppönen haastoi osallistujia pohtimaan, kuka meistä todella on normaali. Hän toi esiin, kuinka ihmisen neurotyypillisyys ja -epätyypillisyys eivät ole selkeitä kategorioita vaan jatkumo, jossa diagnostiikkakin on osittain kulttuurisidonnaista.

"Hyvä tunnelma ja psykologisesti turvallinen tila on sitä, että me voimme debatoida tosi paljon, mutta siinä ei meidän identiteetti eikä sosiaalinen asema ole pelissä. Hard core luovaa työtä tehdessä nämä on pakko oppia", Hyppönen painotti.

Hyppösen mukaan yhteiskunnan normit ja historiallisesti muotoutuneet käytännöt, kuten koulutusjärjestelmät, ovat kaventaneet inhimillistä monimuotoisuutta tavoilla, jotka haittaavat erityisesti neuroepätyypillisiä ihmisiä. Samalla hän muistutti, että juuri erilaisuus ja erilaisten ajattelutapojen kohtaaminen ovat luovuuden ja innovaatioiden lähteitä.

Viisi vankkaa perustetta monimuotoisuuden puolesta

Shadia Rask esitti viisi painavaa syytä, miksi DEI-ajattelua (diversity, equity, inclusion) ei tule hylätä. Rask korosti, että monimuotoisuuden edistäminen perustuu sekä eettisiin että liiketoiminnallisiin syihin.

"Ei ole reilua, että samoilla ansioilla ei saa samoja mahdollisuuksia. Yhdenvertaisuus on moraalinen, eettinen ja yhteiskunnallinen velvollisuus – emme voi hylätä monimuotoisuutta, sillä yhdessä muokkaamme oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta", Rask tiivisti.

Raskin mukaan tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi etninen tausta vaikuttaa edelleen merkittävästi työnhaussa, vaikka ansioluettelot olisivat identtiset. Monimuotoinen henkilöstö kuitenkin mahdollistaa laajempien asiakastarpeiden tunnistamisen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämisen.

Rask muistutti myös, että Suomi tarvitsee merkittävästi lisää työvoimaa, jolloin monimuotoisuuden edistäminen on puhtaasti strateginen välttämättömyys työmarkkinoiden toimivuudelle ja hyvinvointivaltion säilymiselle.

Asenne ratkaisee – breikkarin tarina

Johannus Hattunen toi keskusteluun mukaan oman tarinansa breikistä ja siitä, miten asenteet, yhteisöllisyys ja mielentilan rakentaminen ovat keskeisiä menestyksen avaimia.

"Jos olet ollut hyvällä spirintillä ja asenteella liikenteessä, niin siitä huolimatta, vaikka et ole ihan päässyt tavoitteeseen, sinut saadaan huomata", Hattunen kertoi.

Vaikka olympiapaikka jäi haaveeksi, maailman- ja Euroopan mestaruudet palkitsivat neljän vuoden omistautumisen. Nuorten breikkimaajoukkueen päävalmentajana Hattunen on luonut kulttuuria, jossa improvisaatio, luottamus ja vastavuoroinen tuki ovat teknistä osaamista tärkeämpiä.

Hattunen korosti, että jatkuva oppiminen ja omien roolien tunnistaminen auttavat kehittymään niin taiteilijana kuin ihmisenä. Breikki ja sen ympärillä oleva yhteisö voivat toimia voimakkaina kanavina itseluottamuksen kasvattamisessa ja sosiaalisten siteiden vahvistamisessa.

Tapahtuma osoitti, kuinka monimuotoisuus ei ole vain trendikäs termi vaan todellinen strateginen kilpailuetu ja moraalinen välttämättömyys. Eri näkökulmien arvostaminen ja hyödyntäminen on avain innovatiivisempaan, oikeudenmukaisempaan ja ihmisläheisempään yhteiskuntaan.