5 syytä olla hylkäämättä DEI:tä
Shadia Rask
Miksi juuri nyt kannattaa pitää kiinni monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämisestä? Väestötutkija ja yhdenvertaisuuskouluttaja Shadia Rask kiteyttää viisi vahvaa syytä siihen, miksi DEI-työtä ei kannata haudata, vaikka keskustelu sen ympärillä kuumenee.
Shadian erityisosaamista ovat maahanmuuttoon ja moninaisuuteen liittyvät kysymykset. Hänet on palkittu tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla rakentavasta ja tutkimustietoon pohjautuvasta osallistumisesta rasismia ja eriarvoisuutta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Puheenvuorossaan Shadia yhdistää tutkimustiedon arjen esimerkkeihin ja haastaa kuulijat pohtimaan, haluavatko he olla osa muutosta vai jäädä sen ulkopuolelle.
"Ei ole reilua, että samoilla ansioilla ei saa samoja mahdollisuuksia. Yhdenvertaisuus on moraalinen, eettinen ja yhteiskunnallinen velvollisuus – emme voi hylätä monimuotoisuutta, sillä yhdessä muokkaamme oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta."
Summary
- Tutkimukset osoittavat, että suomalaisilla työmarkkinoilla on selkeä etninen hierarkia, mikä johtaa epäoikeudenmukaiseen kohteluun samanlaisilla ansioilla. - Monimuotoisuus parantaa bisnestä, sillä viestintä osalle asiakaskuntaa rajoittaa tavoittavuutta ja asiakasmäärää merkittävästi. - Monimuotoinen työntekijäjoukko mahdollistaa uusien bisnesmahdollisuuksien löytämisen, kuten Itiksen EID-tapahtuma osoittaa. - Väestön ikääntyessä ja työvoiman tarpeen kasvaessa monimuotoisuuden edistäminen on välttämätöntä työvoiman houkuttelun ja säilyttämisen kannalta. - Lainsäädäntö velvoittaa työnantajia tukemaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, mikä vaatii konkreettisia toimia, resursseja ja organisaation sitoutumista.
Article
Viisi vahvaa perustetta monimuotoisuustyön jatkamiselle työelämässä
Tiedemies-kouluttaja Shadia Rask esitti viisi painavaa syytä monimuotoisuustyön jatkamiselle Monimuotoisuus on strategia -tapahtumassa Helsingissä toukokuussa 2025. Vastoin viimeaikaista kritiikkiä monimuotoisuus-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä (DEI) kohtaan, Rask osoitti konkreettisilla esimerkeillä, miksi organisaatioiden on järkevää jatkaa näiden teemojen edistämistä.
Eettiset perusteet syrjimättömyydelle
"Ei kertakaikkiaan ole reilua, että samalla CV:llä ei saa yhtä paljon työhaastattelukutsuja, että samoilla ansioilla ei saa samoja mahdollisuuksia", totesi Rask viitatessaan tuoreeseen tutkimukseen. Helsingin yliopiston dosentti Akla Ahmadin tutkimukset osoittavat, että työmarkkinoilla vallitsee selkeä etninen hierarkia.
Ahmadin 2016 ja 2024 toteuttamissa tutkimuksissa lähetettiin identtisiä hakemuksia eri kulttuuritaustoja edustavilla nimillä. Tulokset paljastavat, että somalialaistaustaisen nimen käyttäminen edellyttää nelinkertaista määrää hakemuksia yhden haastattelukutsun saamiseksi verrattuna suomalaiseksi miellettyyn nimeen - vaikka ansioluettelot olivat täysin identtiset.
Rask kertoi myös omakohtaisen esimerkin nuoruudestaan, jolloin hän joutui käyttämään mitä keinoja tahansa saadakseen tasavertaisen mahdollisuuden työmarkkinoilla. "Jotta työhakemukseni tulisi tasapuolisesti huomioiduksi, käytin toista nimeäni Pauliina ja allekirjoitin hakemukset 'Shadia Pauliina'."
Liiketoiminnalliset hyödyt monimuotoisuudesta
Raskin esitys korosti kolmea keskeistä liiketoiminnallista etua monimuotoisuustyön jatkamiselle:
Viestinnän kattavuus
"Ei ole järkevää bisneksen näkökulmasta viestiä vain osalle asiakkaista", Rask painotti. Hän käytti esimerkkinä korkeakoulujen ja mielenterveyspalvelujen markkinointia, jossa kuvavalinnat usein esittävät vain tietyntyyppisiä ihmisiä. "Tarvitaan inklusiivista viestintää, joka puhuttelee kaikkia, jotta kaikki osaavat samaistua ja kohtelevat palvelua omakseen."
Uudet liiketoimintamahdollisuudet
"Monimuotoinen henkilöstö tuo uusia ideoita", Rask havainnollisti ja kertoi, kuinka kauppakeskus Itis järjesti muslimeille suunnatun Id-juhlan markkinoinnin. Tapahtuma toi kauppakeskukseen 5000 ylimääräistä asiakasta.
"Ei meidän kannata missata uusia mahdollisuuksia. Jos suunnittelupöydässä olisi ollut vain luterilaisia, tätä ideaa ei olisi syntynyt", Rask totesi.
Demografinen välttämättömyys
"Suomen väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Tarvitaan 130 000 ihmistä viiden vuoden aikana, jotta hyvinvointivaltio pelittää", Rask muistutti. Hän korosti, että monimuotoisuustyön hylkääminen vaikeuttaisi kansainvälisten osaajien houkuttelua ja sitouttamista Suomeen.
FIBSin yritysvastuupulssin mukaan 93% yrityksistä on sitoutunut monimuotoisuuteen, mutta konkreettisia tavoitteita oli asettanut vain 60% ja riittäviä resursseja ja osaamista vielä harvempi.
Lainsäädännölliset velvoitteet
Rask muistutti, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki edellyttävät työnantajilta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä. "Laki ei ole muuttunut, vaikka julkinen keskustelu DEI-teemoista onkin kiristynyt", hän huomautti.
"Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki edellyttävät työnantajilta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Tarvitaan elävä suunnitelma, johon on varattu resursseja ja osaamista, ei pelkkä paperiarkisto."
Monimuotoisuus on kilpailuetu
Lopuksi Rask kannusti osallistujia viemään monimuotoisuustyön tuloksia omiin organisaatioihinsa. "Fiksut työnantajat ovat miettineet näitä asioita jo ennen kuin DEI-termi yleistyi. Demografinen fakta on, että me ihmiset olemme erilaisia, joten erilaiset näkemykset ja osaaminen ovat etu."
Rask tiivisti viideksi syyksi olla hylkäämättä DEI-työtä: oikeudenmukaisuus, viestinnän kattavuus, uudet liiketoimintamahdollisuudet, työmarkkinoiden tulevaisuuden turvaaminen sekä lainsäädännölliset velvoitteet.
"Monimuotoisuus on strategia, ei kompromissi", Rask päätti esityksensä Monimuotoisuus on strategia -tapahtumassa.
Part of Monimuotoisuus on strategia