Syödään ja tehdään yhdessä! Yhteinen ruokailu voimavarana arjen hallinnassa
Anu Heinaro — Kotitalouden lehtori ja ruokavaikuttaja
Miksi yhdessä syöminen ja tekeminen on tärkeää paitsi työpaikoilla ja kouluissa, myös kotona? Kuinka yhteinen ruokailu tukee arjessa ja tekee erityisistä päivistä juhlan? Miten koulussa kotitaloustunneilla tuetaan arjen hallintaa ja yhdessä tekemistä?
Tule kuulemaan kun televisiosta tuttu apulaisrehtorinakin toiminut kotitalouden ja terveystiedon opettaja, ruokavaikuttaja Anu Heinaro kertoo miten ruoka kokoaa ihmisiä yhteen ja miten yhdessä tekeminen tukee perheitä ja kotitalousopetus kannustaa nuoria arjen hallintaan.
"Syödään ja tehdään yhdessä. Se tukee mielenterveyttä niin lapsilla, nuorilla kuin aikuisilla. Se tukee perheen tai työpaikan dynamiikkaa ja se tekee hyvää paitsi teille itsellenne, niin myös lähipiireille."
Summary
- Yhteinen ruokailu vahvistaa sosiaalisia suhteita ja itsetuntoa sekä tarjoaa mahdollisuuden tutustua eri ruokakulttuureihin. - Kouluruoka Suomessa on maksutonta ja tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia. - Yhdessä syöminen ja tekeminen edistävät mielenterveyttä ja perheen tai työpaikan dynamiikkaa. - Kotitalousopetus tukee perheiden ruokakasvatusta ja arjen taitojen oppimista. - Yhteinen tekeminen ja ruokailuhetket ovat tärkeitä myös yksinyrittäjille ja yksin työskenteleville.
Article
Yhdessä syöminen – avain parempaan mielenterveyteen ja yhteisöllisyyteen
Ruokakasvatuksen asiantuntija Anu Heinaro kannustaa perheitä ja työyhteisöjä yhteisiin ruokahetkiin Helsingin Ruokamessuilla
Helsingissä järjestettävillä Ruokamessuilla perjantaina 11. huhtikuuta 2025 kotitalousopettaja ja lehtori Anu Heinaro nosti esiin yhteisten ruokahetkien merkityksen nykyajan kiireisessä elämänrytmissä. Salvian lavalla pidetyssä esityksessään "Syödään ja tehdään yhdessä! Yhteinen ruokailu voimavarana arjen hallinnassa" Heinaro korosti, miten yhteiset ateriat vahvistavat sekä perheiden että työyhteisöjen hyvinvointia.
Ruoka tuo ihmiset yhteen
"Ruoka kerää ihmiset yhteen. Yhdessä syöminen vahvistaa paitsi meidän sosiaalisia suhteita, niin usein se myös vahvistaa meidän itsetuntoa," Heinaro painotti esityksensä alussa. Hänen mukaansa ruokapöydän ääressä syntyy luontevasti keskustelua, joka auttaa tutustumaan niin perheenjäseniin, työkavereihin kuin jopa tuntemattomiinkin.
Erityisen tärkeänä Heinaro pitää yhdessä syömisen vaikutusta lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan perheen yhteiset ruokahetket ehkäisevät mielenterveysongelmia ja vahvistavat nuorten identiteettiä tarjoamalla turvallisen paikan keskustelulle.
"Lapset ja nuoret tänä päivänä janoavat hirveästi aikuista ja aikuisen aikaa. Maailma on tällä hetkellä hyvin hektinen, stressaava ja paineita luova. Silloin lapset ja nuoret kaipaavat ennen kaikkea kodin lämpöä ja omien vanhempien huoltajien turvaa," Heinaro muistutti.
Suomalainen kouluruokailu merkittävänä etuna
Esityksessään Heinaro nosti esiin myös suomalaisen kouluruokailun erityisaseman kansainvälisessä vertailussa. Maksuton kouluruokailu on Suomessa lakisääteinen etu, josta voidaan olla ylpeitä. Se tuo koululaiset yhteen päivittäin ja edistää ruokatietouden kehittymistä.
"Kouluruoka on tosi tärkeä ja hyvä juttu, ja sitä ei muualla maassa olekaan tämmöisen maksuttomana ihan lailla säädettynä niin kuin meille," Heinaro totesi.
Uusien makujen rohkea kokeilu
Heinaron mukaan yhdessä syöminen edistää myös ruokarohkeutta, sillä toisten seurassa uskalletaan maistaa helpommin uusia makuja. "Yksin usein ehkä ottaa sitä tuttuja turvallista, mutta kun näkee, että hei kaverikin ottaa vähän tuommoista eksoottista, niin sitten tulee semmoinen, että hei minunkin tekee mieli maistaa tätä näin," hän kuvaili.
Lasten ja nuorten kohdalla Heinaro suosittelee "kehoita ja kehu" -taktiikkaa: rohkaista maistamaan uusia ruokia ja kehua yrityksestä, vaikka maku ei heti miellyttäisikään. "Ihminen tarvitsee pari kolkyt kertaa uuden maun maistamista ennen kuin oppii pitämään siitä," hän muistutti.
Yhdessä tekeminen opettaa taitoja
Esitys korosti myös yhdessä tekemisen merkitystä. Heinaro kannusti vanhempia ottamaan lapset mukaan keittiöön, jotta nämä oppivat tärkeitä taitoja tulevaisuutta varten.
"Jos keittiö on kotona vaan aikuisten paikka, niin lapsethan ei opi. Lapset tarvitsevat hirveästi sitä toistoa, ihan motoristikin toistoa, että ne oppii toimimaan keittiössä," Heinaro totesi. Samat periaatteet pätevät hänen mukaansa myös työpaikoilla, missä yhteistyö usein johtaa parempiin tuloksiin.
Kotitalousopetus tukena perheiden ruokakasvatuksessa
Heinaro nosti esiin myös kotitalousopetuksen merkityksen suomalaisissa kouluissa. Kotitalousopettajana hän kertoi, miten oppitunneilla harjoitellaan paitsi ruoanlaittoa ja siivousta, myös sosiaalisia taitoja ja yhdessä tekemistä.
"Meillä on pikkuperheitä siellä. Eli 16 oppilasta, neljä, neljä, neljä, neljä pöytäryhmissä. Siinä omassa pöytäryhmässä harjoitellaan just se kaunista pöytäpuhetta, kaunista kattamista, kaunista käytöstä," hän kertoi.
Kotitalousopetuksen tavoitteena on tukea nuorten itsenäistymistä ja samalla vahvistaa perheiden arjen sujuvuutta. "Kun lapsi ja nuori oppii tekemään näitä kotitöitä, niin teidän elo on huomattavasti helpompaa siellä kotona, kun joku muukin tyhjentää, täyttää pesukoneen tai pesee sen vessan," Heinaro muistutti vanhempia.
Työpaikkojen yhteisöllisyys ruokailun kautta
Työpaikoilla yhteiset lounashetket tarjoavat tärkeän tauon työstä. "Jos sä painat kahdeksasta neljään koko ajan ja haet vaan kahvikuppia siihen läppärin eteen, niin varsinkin luovassa työssä, mutta hyvin myös monella muulla alalla, niin ei ne ideat kyllä lennä," Heinaro totesi.
Erityisen tärkeiksi yhteiset ruokailut nousevat yksinyrittäjille ja etätyöntekijöille. Heinaro suositteli Teams-lounaita tai sovittuja lounastreffejä, jos mahdollista, jotta sosiaalinen ulottuvuus säilyisi myös yksin työskentelevillä.
Sukupolvien välinen tiedonsiirto
Lopuksi Heinaro korosti sukupolvien välisen tiedonsiirron merkitystä. "Opetellaan isovanhempien taitoja. Se on ihan hirveän tärkeää, koska miten muuten se sanaton perinne suvussa tai perheessä liikkuu eteenpäin kuin vain silleen, että näytätte miten se homma etenee," hän sanoi.
Tämä periaate pätee hänen mukaansa sekä perheissä että työpaikoilla, missä kokeneemmat työntekijät siirtävät tietotaitoaan nuoremmille kollegoille.
Heinaron tärkein viesti yleisölle oli selkeä: "Syödään ja tehdään yhdessä. Se tukee mielenterveyttä niin lapsilla, nuorilla kuin aikuisilla. Se tukee perheen tai työpaikan dynamiikkaa ja se tekee hyvää paitsi teille itsellenne, niin myös lähipiireille."
Ruokamessut jatkuvat Helsingissä sunnuntaihin 13. huhtikuuta 2025 saakka.
Part of Ruokamessut - Salvia lava