Ruokamessut - Salvia lava

About this event

Ruokamessut 2025: gastronomiaa, ympäristötietoutta ja yhteisöllisyyttä

Helsingin Ruokamessut toivat yhteen huippukokit, elintarvikealan vaikuttajat ja ruokakulttuurin ystävät yhdessä vuoden odotetuimmista kulinaristisista tapahtumista. Salvia-lavalla nähtiin monipuolinen kattaus keskusteluja, asiantuntijaesityksiä ja maistiaisia, jotka johdattivat yleisön ruoan ja juoman kiinnostavimpien trendien äärelle.

Tunnistettavuus ja klassisuus valtaavat ruokamaailman

Messut avasi keittiömestari Pekka Terävä, joka korosti ruoan merkittävää asemaa osana kulttuuria ja yhteisöllisyyttä.

"Ruoka on vain yksi asia, joka on vallitseva. Meillä suomalaisilla toinen on vaikkapa ehdotus kahvilla käymisestä", kiteytyi Terävän puheessa.

Taloudellisesti haastavina aikoina kuluttajat keskittyvät saamaan enemmän vastinetta rahalleen. Tunnistettava ruoka ja klassillisuus nousivat vahvasti esiin vallitsevina trendeinä. Terävä mainitsi myös toukokuussa julkaistavan kirjansa, jonka tavoitteena on auttaa ihmisiä parantamaan ruokakokemustaan ja rakentamaan parempaa huomista.

Yksinäisyyden vähentäminen ruoan avulla

Tapahtumassa nähtiin myös Helsinki Missio ja Ruokamessut yhdistämässä voimansa yksinäisyyden torjumiseksi. Toiminnanjohtaja Tuula Colliander korosti yhdessä syömisen merkitystä.

"Valitaanko me jättää muut ulkopuolelle vai kutsummeko heidät mukaan – Tämä on jokaisen valinta vähän joka päivä. Ollaan se, joka on aktiivinen, yhteentuoja ja joka kutsuu mukaan", Colliander painotti.

Helsinki Mission 142-vuotinen toiminta on osoittanut, että yhdessä syöminen ei ole vain ravitsemusta, vaan kohtaamista, keskustelua ja kulttuurin jakamista. Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemus on lisääntynyt erityisesti nuorilla ja vanhuksilla koronan jälkeen, mikä tekee yhteisistä ruokahetkistä entistäkin tärkeämpiä.

Kotimainen kaura nousee riisin haastajaksi

Yksi messujen kiinnostavimmista aiheista oli suomalaisen kauran potentiaali riisin korvaajana. Terhi Kinnari Kinnarintilalta esitteli messukävijöille kauran monipuolisia mahdollisuuksia.

"Kaura pelastaa", totesi Kinnari. Hänen mukaansa kauran hiilijalanjälki on 70 prosenttia kevyempi kuin riisin, mikä tekee siitä ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon. Kauran viljely ja käyttö tukee myös suomalaista maataloutta ja työllisyyttä sekä edistää huoltovarmuutta.

"Kaura on maanviljelijöille ja suomalaiselle elintarviketeollisuudelle kannattava potentiaalinen kasvi, mikä on helppo viljellä etelästä pohjoiseen", Kinnari painotti.

Kinnarintila on kehittänyt maailman ensimmäisiä kaurasuurimopohjaisia valmisruoka-aterioita, jotka helpottavat kauran tuomista suomalaisten ruokapöytiin.

Ruokailo ja rento asenne ruokakasvatuksessa

Ruokakasvatuksen merkitys korostui Silja Varjosen esityksessä, jossa käsiteltiin riemun ja rentouden tuomista ruokapöytään.

"Syöminen saa olla iloinen asia, mutta ei sen välttämättä tarvitse olla", Varjonen totesi.

Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n toiminnanjohtajana Varjonen korosti, että vanhempien kannattaa kannustaa lapsia monipuoliseen syömiseen ilman pakottamista. Säännöllinen ruokailurytmi on erityisen tärkeää lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Keskeistä on myös opettaa lapsia tunnistamaan oma nälkä ja kylläisyys.

"Sinä riität sellaisena kuin olet. Kukaan lapsi ei voi tätä liikaa kuulla", Varjonen muistutti vanhempia.

Alkoholittomat vaihtoehdot nousevat juomatrendeissä

Messukävijät saivat tutustua myös juomatrendeihin, kun Free Spirit Drinks -yrityksen toimitusjohtaja Jenny Rostain esitteli alkoholittomien juomien kasvavaa maailmaa.

"Meillä on Suomessa narratiivi alkoholittomuudesta. Me tuodaan markkinoille alkoholittomia tuotteita, ja se tavallaan juontaa juureensa kieltolaista", Rostain kertoi.

Pohjoismaiden ensimmäisen alkoholittomien juomien premium-myymälän valikoimaan kuuluu yli 80 tuotetta, joista monet ovat kansainvälisesti palkittuja. Kuluttajat arvostavat yhä enemmän kuivia ja laadukkaita alkoholittomia vaihtoehtoja.

Alkon kouluttajat Kirsi Marjakaarto ja Pekka Mälkki puolestaan esittelivät kuohuviinien monipuolista maailmaa ja pääsiäiseen sopivia juomavinkkejä.

"Kuohari ei enää ole vaan kilistelyjuoma, vaan sitä yhdistetään miyös ruokapöytään", Marjakaarto kertoi kuohuviinien käytön muutoksesta.

Kestävät ruokavalinnat ja luomu

Sari Iivonen puhui luomutuotannosta osana kestäviä ruokavalintoja korostaen sen ympäristökestävyyttä.

"Luomutuotanto voi mielestäni kuvailla kestävyysmuutoksen veturina. Se on tuonut esille sitä, että me pystytään tuottamaan ympäristökestävämmin ruokaa", Iivonen totesi.

Luomutuotanto perustuu neljään perusperiaatteeseen: terveys, ekologia, oikeudenmukaisuus ja huolenpito. Se pyrkii hyödyntämään luonnonvaroja säästeliäästi ja välttämään kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita.

Ruokahävikin vähentäminen

Kalle Määttä ja Nina Kallio ResQ Clubilta esittelivät hävikkiruoan pelastamisen mahdollisuuksia:

"Me ollaan onnistuttu pelastamaan yli 17 miljoonaa ruoka-annosta, niin että ne eivät ole päätyneet hävikiksi. Koko alustan tavoitehan on pyrkiä auttamaan ravintoloita ja muita ruoka-alan toimijoita minimoimaan hävikkiä", Määttä kertoi ylpeänä.

Suomessa on noin 4000 paikkaa, jotka myyvät ylijäämäruokaa Rescuen kautta. Uusi ratkaisu tukkupuolelle, Rescue-kotikulma, mahdollistaa nyt myös suurten hedelmä- ja vihannesannosten myynnin suoraan kuluttajille pääkaupunkiseudulla.

Tapahtuman paneelissa "Kuka päättää, mitä Suomi syö" kiteytyi messujen perimmäinen ajatus, kun yksi panelisteista totesi: "Elämä on liian lyhyt huonoon ruokailuun. Me ei olla mitään autoja, joita tankataan – Me ollaan ihmisiä. Pitää pyrkiä olemaan ihmisten kanssa tekemisissä ja syömään yhdessä. Se on sitä parasta palkintoa meille kaikille."

Messut toivat esiin monipuolisesti ruokakulttuurin nykytilaa ja tulevaisuutta, yhdistäen makuelämykset, yhteisöllisyyden ja kestävän kehityksen teemoihin.